sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Pyhät on marjat pihlajan...

...sanoi emäntä kun oksasaksien kanssa riehui puun kimpussa. Eli kranssia opetellaan taas. Olisi kiva jos olisi joka vuodenaika kranssi tuossa koivujen ovessa, mutta en ole tässä kranssin teossa oikeen petraantunut enkä paavoontunut.


Pohjalle kiedoin pajua ja pihlajaa rautalangalla suunilleen ympyää muistuttavaksi muodoksi, päälle sammalta ja puolukanvarpuja ja alas pihlajanmarjoja ja lehtiä. Olisi ehkä ollut parempi jos olisi laittanut vain marjat... Ja enemmän varpuja. Mutten nyt hirvittävästi viittinyt niitä verottaa kun ei niitä liioiksi tontilla ole.


Miusta on kiva kun keijunmekko edelleen kasvaa ja jos se sitten kasvaisi tuohon kranssiin kesäiseksi lisäykseksi. <3

Toisen keijunmekon laitoin kiipeilemään ovea ja tikkaita pitkin ja toisen rautalangoilla ohjastin kohti koivunoksia että olisi kukkaseinämän tehnyt. No eihän se ihan niin mennyt mutta nätti silti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti